Kirjoittaja: Annika Toivonen, musiikkipedagogi (YAMK)
Musiikkiopinnoissa taloudellisilla resursseilla on paljon merkitystä, vaikka siitä ei kovin usein puhuttaisikaan.
Tunnen musiikkia innokkaasti harrastavan aikuisen, joka saattaisi olla töissä musiikkialalla, jos vanhempien rahatilanne olisi mahdollistanut soittotunneilla käymisen jo lapsena. Olen tavannut lapsen, jonka musiikkiharrastus ei jatkuisi ilman vapaaoppilaspaikkaa. Olen itse ammattimuusikko, jonka soittoharrastuksen alkuvuosina saamat vuokrasoitin, yhteiskyydit ja erilaiset stipendit olivat tärkeä osa musiikkiharrastuksen kulujen kattamisessa.
Ammattiopintoja aloittaessaan opiskelukaverillani oli vaikeuksia ostaa ammattitasoinen soitin edetäkseen opintojen vaatimalla tavalla.
Nämä esimerkit ovat oman musiikkipolkuni varrelle sattuneista ihmisistä, ja ne ovat kaikille musiikkioppilaitoksissa työskenteleville varmasti tuttuja tarinoita. YAMK-opinnäytetyössäni halusinkin selvittää musiikkiopistossa opiskelevien lasten sosioekonomista asemaa, ja miten se vaikuttaa musiikkiharrastukseen. Toteutin tutkimuksen laatimalla kyselyn Lappeenrannan musiikkiopiston perusopinnoissa opiskelevien lasten vanhemmille. Kyselyyn tuli 122 vastausta.
Opinnäytetyöni vastaajissa painottuivat korkeasti koulutetut, erityisasiantuntijoina kokopäivätyössä ja omakotitalossa omistusasujina asuvat henkilöt, joiden sosioekonominen asema oli hyvä. Aiemman tutkimuksen mukaan taidekasvatus ja taide eivät saavuta kaikkia yhdenvertaisesti, ja palveluja kohdistetaan usein heille, jotka ymmärtävät aktiivisesti hakeutua palvelujen pariin. (1) Oman tutkimukseni tulokset tukevat aiemmissa tutkimuksissa ilmenneitä havaintoja. Sosioekonomista asemaa mittasin pisteyttämällä koulutuksen, tulot, pääasiallisen toiminnan ja asumismuodon. Näistä saadut summamuuttujat jaoin neljään luokkaan.
Lisäksi opinnäytetyössäni selvitin vanhempien tapaa tukea lastaan musiikkiharrastuksen parissa. Kolme yleisintä tukitapaa olivat lasten esiintymisissä käyminen, sanallinen kannustus sekä kotiharjoitteluun kannustaminen. 94 % vastaajista kävi kuuntelemassa lapsensa esityksiä, 92 % vastaajista tuki lastaan sanallisesti kannustamalla ja 83 % vastaajista kannusti harjoittelemaan kotona. Kaikki vastaajat tukivat lastaan musiikkiharrastuksen parissa vähintään kahdella tavalla. Kyselyssä kysyttiin myös harrastamisen tukemiseen käytettyä aikaa viikossa, jonka keskiarvo yhtä talouden lasta kohden oli 71 minuuttia.
Pyysin vastaajia myös arvioimaan miten paljon eri vaihtoehdot vaikuttavat musiikkioppilaitoksen oppilaana pysymiseen. Alimpaan sosioekonomiseen aseman luokkaan kuuluvilla 43 %:lla oppilaana pysymiseen vaikutti paljon opintojen hinta sekä taloudellisen tuen puute. Myös taloudelliset esteet vaikuttivat 52 %:lla alimpaan sosioekonomiseen aseman luokkaan kuuluvilla. Toisaalta taloudellisen tuen puute ei vaikuttanut yhtään 75 %:lla ylimpään sosioekonomisen aseman luokkaan kuuluvilla.
Taloudellista saavutettavuutta edistävää palvelua oli käyttänyt 69 % vastaajista. Tutkimuksessa tällaisiksi palveluiksi luettiin Lappeenrannan musiikkiopistossa saatavilla olevat soitinvuokraus, Lappeenrannan kaupungin harrastusavustus ja stipendi. 41 % vastaajien lapsista oli harrastanut musiikkia 4–8 vuotta, ja 33 % oli harrastanut 1–4 vuotta. 43 % vastaajien lapsista harjoitteli 0–60 minuuttia viikossa, kun taas kolmasosa musiikkiopistossa opiskelevista lapsista harjoitteli 1–2 tuntia viikossa.
Vertasin sosioekonomista asemaa tukitapojen määrään, tukemiseen käytettävään aikaan, asumisetäisyyteen musiikkiopiston toimipisteestä, opiskeluaikaan, harjoitteluaikaan sekä eri opinnoissa pysymiseen vaikuttaviin asioihin. Vertailun perusteella sosioekonomisella asemalla ei ole juurikaan vaikutusta musiikkiopintoihin. Tutkimuksen rajoitteena oli kuitenkin melko pieni aineisto, ja kyselyyn vastanneiden sosioekonomisessa asemassa ei ollut merkittäviä eroja. Toteutin kyselyn vain yhdessä musiikkioppilaitoksessa, joten sen tuloksia ei voi verrata suoraan muihin musiikkioppilaitoksiin.
Musiikkiopintojen saavutettavuuteen on alettu kehittää uudenlaisia keinoja perinteisten vapaaoppilaspaikkojen ja sisaralennusten rinnalle. Näitä ovat esimerkiksi musiikkikasvatuksen totuttuja meritokraattisia käytänteitä haastavat Floora-hanke (2) ja Tempo-orkesteritoiminta (3). Meritokraattisessa järjestelmässä esimerkiksi koulutuspaikat jaetaan ansioiden perusteella. Näitä ansioita ovat taidot ja kyvyt, tai jopa synnynnäiseksi ominaisuudeksi katsottu lahjakkuus (4). Musiikkioppilaitosten oppilasvalintoja tekevillä on suuri valta oppilasvalinnoissa, ja heidän tulisi tiedostaa se toiminnassaan.
Tämän tutkimuksen perusteella musiikkiopiston oppilaiden sosioekonominen asema on hyvä ja hyvin samankaltainen, joten musiikkiharrastuksen pariin ei löydä tai pääse kaikki halukkaat. Musiikkioppilaitosten tulisi pohtia keinoja tavoittaa heitä harrastuksen pariin, joita musiikkiharrastus ei syystä tai toisesta tavoita.
- Musiikkikoulutuksen visio 2030. (2025). Suomalaisen musiikkikoulutuksen visio
2030 -tiivistelmä. Haettu 3.5.2026.
https://musiikkikoulutuksenvisio.fi/materiaalipankki/vision-tiivistelma/ - Ilmola-Sheppard, L., Rautiainen, P., Westerlund, H., Lehikoinen, K., Karttunen, S., Juntunen, M-L., Anttila, E. (2021). ArtsEqual: Tasa-arvo taiteen ja taidekasvatuksen palveluiden suuntana. https://taju.uniarts.fi/server/api/core/bitstreams/341689f1-dbcc-4dcb-81e3-f0f00696b012/content
- Jokelainen, S. (2019). Floora-hanke tarjoaa ilmaista musiikinopetusta: musiikki on
kaikkia yhdistävä kieli. Suomen sosiaalipsykologit ry.
https://sosiaalipsykologit.fi/floora-hanke-tarjoaa-ilmaista-musiikinopetusta-musiikki-
on-kaikkia-yhdistava-kieli/ - Ahvenainen, J. (2020). Tempo-orkesteri. Yhteissoiton riemua! Vantaan
kaupunki/Lasten ja nuorten kulttuuripalvelut 2020.
https://www.sistemafinland.fi/_files/ugd/165752_112b510adb694ee6b2ae3415278f8
077.pdf - Elmgren, H. (2023). Muuttuvan musiikkiopiston yhdenvertaisuushaasteita.
Musiikkikasvatus muutoksessa. DocMus-tohtorikoulun julkaisuja 20. s. 241–266.
https://taju.uniarts.fi/server/api/core/bitstreams/10e8d7db-9538-427d-981b-
88b19e302a8d/content
Annika Toivosen opinnäytetyö Theseuksessa:
Sosioekonomisen aseman vaikutus musiikkiharrastukseen : kyselytutkimus Lappeenrannan musiikkiopistossa opiskelevien lasten vanhemmille