Anneli Hynninen, SML:n hallituksen jäsen, Joensuun konservatorion apulaisrehtori

OPSit uudistuu, tarvitaanko yhteneväisyyttä

TPO lakiuudistus etenee, tätä kirjoittaessa tiedossa on, että hallitus antaa lakiehdotuksen eduskunnalle viikolla 21 ja opetussuunnitelman perusteiden työryhmän työ pääsee täyteen vauhtiin. Oppilaitokset pääsenevät laatimaan omia opetussuunnitelmiaan lukuvuonna 2027-28.

Tarvitaan keskustelua opetussuunnitelmien yhteneväisyyksistä

Edellisessä opetussuunnitelmauudistuksessa 2017 oppilaitokset saivat vapautta laatia toimintakulttuurilleen sopivia opetussuunnitelmia ja esimerkiksi SML:n ylläpitämät kansalliset tasosuoritusvaatimukset poistuivat. Nyt on ollut keskusteluja, että jotakin yhteneväisyyttä kaivataan opetussuunnitelmiin, perusteluina esimerkiksi se, että oppilaan vaihtaessa paikkakuntaa ja musiikkiopistoa, opinnot jatkuisivat jouhevammin uudessa opinahjossa. Tässä jouhevuus näyttäytyy ehkä enemmän paperilla, eikä välttämättä oppilaan soittotaidoissa. Päämäärä kaikilla oppilaitoksilla ja opettajilla lienee sama, mutta konstit ja tiet kohti päämäärää saattavat olla hyvinkin erilaiset. Tämä keskustelu, miltä osin yhteneväisyyttä tavoitteiden saavuttamiseksi pitää olla, tulee joka tapauksessa käydä.

Vertailua eri opetussuunnitelmista

Tein tekoälylle pyynnön vertailla julkisista lähteistä löytyviä tämänhetkisiä musiikin laajan oppimäärän opetussuunnitelmia, mitä yhteistä ja mitä eroavaisuuksia niistä löytyy. Tekoäly löysi 12 opsia, mukana oli musiikkiopistoja tai musiikkikouluja, konservatorioita, kansalaisopistoja ja monialaisia oppilaitoksia eri puolilla Suomea.

Yhteistä opetussuunnitelmille

Koska opetussuunnitelmat perustuvat opetushallituksen antamiin perusteisiin, kaikkien opsien rakenne on hyvin samanlainen koskien jakoa kahteen kokonaisuuteen, kokonaislaajuutta ja opetuksen sisältöjä instrumentti-, yhteissoitto- ja hahmotusopintoineen.

Kuvaukset perusopintojen tavoitteista, sisällöistä ja pedagogisista painotuksista ovat niin ikään hyvin samanlaiset. Yhteenvetona perusopinnot tarkoittavat näissä opseissa laaja-alaista perustaitojen rakentamista ja musiikillisen identiteetin syntyä.

Syventävien opintojen merkityksenä opsien mukaan taas on erikoistuminen, itsenäisyyden ja taiteellisen identiteetin kehittyminen. Tavoitteina näkyy osaamisen syventäminen ja opiskelun profiloiminen, mitkä antavat valmiuksia myös ammattiopintoihin. Kaikissa opseissa sisältökuvauksena esiintyy syventävää instrumenttityöskentelyä, vaativampaa ohjelmistoa, monipuolisempaa musiikillista ymmärrystä, valinnaisia opintoja (esim. sävellystä ja improvisaatiota) sekä lopputyö tai päättöprojekti. Kaikilla oppimiseen liittyy itsenäistä harjoittelua, tavoitteiden asettamista, oman taiteellisen ilmaisun kehittämistä, kykyä analysoida ja tulkita musiikkia sekä laajempaa tyylien tuntemusta.

Eroavaisuuksia opetussuunnitelmissa

Isoimmat erot oppilaitosten välillä (ei vain opintotasojen välillä) löytyi painotuksissa, valinnaisuudessa, tyylilajeissa ja yhteismusisoinnissa.

Painotukset liikkuivat opsien perusteella konservatorioiden ammattiin suuntautuvuudesta kansalaisopistojen joustavampaan, paikalliseen toteutukseen. Tämä siis tekoälyn tulkinta perustuen oppilaitosten opsien sanoitukseen. Valinnaisuus oli joissakin opseissa laajaa, toisissa tiukasti strukturoitua etenemistä. Tyylilajeihin liittyen luonnollisesti osa painottaa klassista, osa sisältää myös jazzia, poppia ja kansanmusiikkia. Yhteismusisoinnin isoin ero on painotus orkesteriin, joissakin se on keskeinen, joissakin vähemmän painotettu.

Kahden oppilaitoksen vertailu

Kahden selvästi toisistaan poikkeavan opetussuunnitelman välillä tiukassa OPS-pohjaisessa vertailussa näkyy sanoittamisen vaikutukset siihen, miten ops avautuu lukijalle. Toinen oppilaitos on konservatorio ja toinen opisto.

Konservatorion ops korosta tavoitteellisuutta, pitkäjänteistä työskentelyä ja oppimisen tietoisuutta luoden edellytyksiä musiikkialan ammattiin. Opiston ops-tekstissä korostuu myönteinen minäkuva, luova ajattelu ja musiikin kokeminen ja osallistuminen, mikä antaa perustan elinikäiseen musiikkiharrastukseen.

Keskeinen ero oppimiskäsityksessä ja oppijan roolissa on, että konservatorion opsin mukaan oppija on reflektiivinen ja tavoitteellisesti ohjattu. Opiston oppilas on itseilmaisuun ja kokemukseen suuntautuva oppija.

Perusopintojen sisältö ei avaudu kummassakaan yksityiskohtaisesti, mutta kyseisen konservatorion ops korostaa harjoittelun keskeistä roolia, yksilöllisen ja yhteisöllisen oppimisen yhdistämistä ja tavoitteellista etenemistä ja kehittymistä. Opiston ops perusopintojen kuvaus sisältää yksilöopetusta, yhteismusisointia ja musiikin hahmotusaineita. Toimintaa kuuluu esiintymiset ja osallistuminen ryhmiin.

Syventävien opintojen sisällöissä keskeiset erot ovat painotuksellisia, konservatorio painottaa syventymistä osaamiseen ja työskentelyyn, opisto osallistumiseen ja musiikkiharrastukseen. Yhteenvetona tekoäly laati seuraavan taulukon:

Osa-alue	konservatorio (OPS)	opisto (OPS)
Tavoite	musiikkisuhde + ammattiin valmentava	musiikkisuhde + elinikäinen harrastus
Oppija	tavoitteellinen, reflektiivinen	osallistuva, itseään etsivä
Perusopinnot	harjoittelu ja kehitys keskiössä	tekeminen ja osallistuminen keskiössä
Syventävät	osaamisen syventäminen	harrastuksen syventäminen
Rakenne	pedagogisesti jäsennelty	organisatorisesti kuvattu
Musiikkikäsitys	taiteellinen, klassinen	monipuolinen, yhteisöllinen
Lopputyö	osa osaamisen kehitystä	ops-rakenteessa määritelty tehtävä

---

Lopputulkintana konservatorio rakentaa musiikin opiskelun tavoitteelliseksi oppimisprosessiksi, jossa keskeistä on harjoittelu, reflektio ja kehitys. Opisto rakentaa musiikin opiskelun osallistuvaksi harrastusprosessiksi, jossa keskeistä on kokemus, toiminta ja musiikkisuhde. Tämä ero näkyy suoraan sanavalinnoissa (esim. tavoitteellinen työskentely vs. musiikin kokeminen) ja siinä, mitä OPS nostaa keskiöön (prosessi vs. osallistuminen).

Yhteneväisyys, onko tavoiteltava? Tuo tekoälyn tekemä vertailu ei tietenkään ole mikään kattava tutkimus, josta voisi vetää päteviä johtopäätöksiä yhteneväisyyden problematiikkaan. Julkisista lähteistä löytyvät opsit eivät ole yksityiskohtaisia eivätkä kuvaa opintoja niin tarkasti, että voitaisiin verrata eri oppilaitosten vaikkapa perusopintojen opintokokonaisuuksia, minkälaisia jakoja mikäkin oppilaitos on tehnyt. Pieni osoitus kuitenkin, että eroja painotuksissa ja ainakin sanoituksissa löytyy. Ennen oppilaitosten ops-työn alkamista on syytä nostaa keskusteluihin, onko tarvetta yhtenäistämiselle muuten kuin opetussuunnitelman perusteiden antamissa puitteissa. Ja se työhän on ihan nurkan takana odottamassa.