Jouni Auramo  | Puheenjohtaja

Opetus- ja kulttuuriministeriö teettää selvityksen taiteen perusopetuksen rahoitusjärjestelmän uudistamistarpeista. Selvitys ja sen sisältämät suositukset julkaistaan jo kesäkuussa. 

Ministeriön tiedotteen mukaan selvityksen avulla ”muodostetaan kokonaisnäkemys taiteen perusopetuksen rahoitusjärjestelmän uudistamistarpeista taiteen perusopetuksen saatavuuden turvaamiseksi sekä rahoitusjärjestelmän selkeyttämiseksi ja ajantasaistamiseksi. Selvitykseen sisältyy ehdotusten tekeminen siitä, millaisilla lainsäädännöllisillä muutoksilla tai muilla uudistamis- ja jatkotoimenpiteillä rahoitusjärjestelmän toimivuutta ja joustavuutta voitaisiin parantaa”.

Kaksivaiheisen selvityksen ensimmäinen vaihe tehdään jo maaliskuun loppuun mennessä. Siinä ”tarkastellaan taiteen perusopetuksen opetustuntikohtaisen valtionosuusjärjestelmän mahdollisia uudistamistarpeita sekä annetaan mahdollisia toimenpide-ehdotuksia rahoituksen ennakoitavuuden, valtionosuusjärjestelmän rakenteellisen uudistamisen sekä saatavuuden edistämisen osalta.” Selvityksen toisessa vaiheessa ”tarkastellaan taiteen perusopetuksen koko rahoitusjärjestelmää, mukaan lukien valtionavustukset.”

SML:n hallitus keskusteli asiasta tuoreeltaan viime perjantaina. Hallitus oli yksimielinen siinä, että liiton tärkein tehtävä on varmistaa opetustuntikohtaisen valtionosuuden pysyminen musiikin laajalle oppimäärälle vähintään nykyisellä tasolla. Sen ohella liitto toki edistää valtionavustusten saamista myös yleiselle oppimäärälle.

Ensimmäisessä vaiheessa tullaan tarkastelemaan mm. oppilaitoskohtaista valtionosuustuntien käyttöä viimeisten vuosien aikana, sekä vajauksia että ylityksiä. Erityisesti kasvukeskuksissa opetusta toteutetaan saatuja valtionosuustunteja enemmän. Lienee selvää, että kentän tulee varautua jonkinasteisiin tasauksiin nykyisen valtionosuutuntipotin sisällä. Mikäli nykyisiin linjauksiin tulee muutosta, informoi ministeriö siitä kenttää hyvissä ajoin.

On luonnollista, että selvitys aiheuttaa epätietoisuutta ja hämmennystä musiikkioppilaitoskentällä. Musiikilla on eniten hävittävää ja viimevuosien keskustelu esimerkiksi ArtsEqual -hankkeen piirissä ja kuntatasolla on haastanut taide- ja musiikkikasvatuksen nykyisiä rakenteita. On kuitenkin hyvä muistaa, että selvitys voi avata mahdollisuuksia kehittää taidekasvatuksen saatavuutta ja saavutettavuutta sekä tasa-arvoa eri taiteiden välillä. Näissä talkoissa haluamme varmasti olla mukana, kunhan kehitys ei tapahdu leikkaamalla ja alasajamalla laadukasta yksilöopetukseen perustuvaa musiikkikasvatusta.

Onneksi meillä on kosolti faktaa, sekä tilasto- että tutkimustietoa, musiikkioppilaitosjärjestelmän hyvää tekevästä pitkäjänteisestä vaikuttavuudesta. Vuosikymmenien saatossa olemme vakiinnuttaneet asemamme valtakunnan kattavimpana taidekasvatus- ja kulttuurijärjestelmänä. Meillä on jo valmiiksi suora ja välitön vuorovaikutussuhde valtion viranomaisiin. Jäsenistöltä toivomme tukea liiton toimiston ja luottamushenkilöiden ponnisteluille argumenttien kokoamiselle ja niiden esille tuomiselle eri tapaamisissa. Toivomme jäsenistöltä hyviä näkökulmia, joita voi toimittaa liiton toimistoon, allekirjoittaneelle tai muille hallituksen jäsenille. Pääsemme myös keskustelemaan selvityksestä ja sen mahdollisista vaikutuksista Lappeenrannan liittopäivillä. 

Oikein hyvää ystävänpäivää kaikille!

Jouni Auramo
Suomen musiikkioppilaitosten liiton puheenjohtaja ja Pirkanmaan musiikkiopiston rehtori