Tomas Holmström, Kuula-opiston rehtori & hallituksen jäsen, SML  

Tekoäly (AI) on tullut musiikin maailmaan vauhdilla ja kehittyy jatkuvasti. Sen avulla voi tehdä musiikkia ilman alan koulutusta tai musiikillista osaamista. Välineeksi riittää jokin digitaalinen laite, jossa on verkkoyhteys. Sen tuottama musiikki on usein erittäin hyvälaatuista ja suoratoistopalvelut ovat täynnä kappaleita, jotka on tehty kokonaan tai osittain AI:n avulla. Hieno juttu… vai onko sittenkään? Aihe on äärimmäisen ajankohtainen. Silti asiasta käydään mielestäni aivan liian vähän syvällistä keskustelua. 

AI voi olla merkittävä työkalu erityisesti niille, joille perinteinen musiikin tekeminen on haastavaa. Valaisen asiaa kahdella lyhyellä tarinalla, jotka ovat aitoja (nimet ovat tosin keksittyjä): 

Aatun tarina: Aatulla on mielenterveyshaasteita, ja hänen mielialansa vaihtelee. Keskittyminen on ajoittain erittäin haastavaa, mikä tekee pitkäjänteisestä työskentelystä, kuten laulutekstien kirjoittamisesta perinteiseen tapaan mahdotonta. Vaikka Aatu soittaa bändisoitinta, hänellä ei ole musiikkialan koulutusta, eikä kokemusta säveltämisestä. Aatu antaa AI:n tuottaa laulutekstin, tekee siihen pieniä muokkauksia ja antaa AI:lle komennon ”Create”. Pienen hetken kuluttua Aatu voi kuunnella valmista kappaletta. Jos tulos ei miellytä, Aatu antaa uuden komennon, kunnes syntyy Aatun mielestä hyvä kappale. 

AI:lla tuotettu musiikki toimii Aatulle merkittävänä välineenä mielenterveyden edistämisessä. Tärkeää on myös, että tuotetun musiikin kautta hän on saanut uuden välineen kokemusten ja tunteiden jakamiseen muiden kanssa. 

Tuomon tarina: Tuomolla on neurokehityksellinen häiriö. Hänellä on sähköpiano, jolla hän soittaa yksinkertaisia melodioita. Tuomo osallistuu yhteislaulutilaisuuksiin ja kuuntelee musiikkia useita tunteja päivässä. Vaikka musiikki on tärkeä osa hänen elämäänsä, pitkäjänteinen musiikin tekeminen tuottaa hänelle haasteita. AI:n avulla Tuomo luo musiikkia puhtaasti mielenkiinnosta. Tämä on Tuomosta yksinkertaisesti hauskaa ja tuottaa hänelle iloa. Luovuuden kaventuminen: AI perustuu pitkälti aiempaan dataan, mikä voi johtaa musiikin yhdenmukaistumiseen ja uusien, innovatiivisten ideoiden vähenemiseen. 

Inhimillisen tunteen/ transparenssin puute: Vaikka tekoäly voi jossain määrin jäljitellä tunnetta, se ei kykene kokemaan tunteita. Tekeekö tämä musiikista vähemmän koskettavaa? 

Yhteistä Aatulle ja Tuomolle on, että AI:lla tuotettu musiikki ei ole kaupallista ja sillä on merkittävä positiivinen vaikutus heidän elämänlaatuunsa. 

On kuitenkin syytä tiedostaa, että asiat eivät ole näin mustavalkoisia ja kehityksellä on myös riskinsä. Kyseisiä riskejä pohdittaessa, voi helposti kokea, että kehitys on hallitsematonta ja lisäkysymykset eivät ota loppuakseen. Alla kuitenkin muutama aiheeseen liittyvä riski, joita pidän keskeisinä: 

Taiteelliset ja kulttuuriset riskit: 

• Kuuntelijat eivät läheskään aina tiedä, onko kappale ihmisen vai tekoälyn säveltämä tai missä määrin näin on. Tämä voi herättää kysymyksiä aitoudesta. Onko sillä merkitystä? 
• Musiikkituotantojen erilaisuuksien kaventuminen/ ”Kulttuurinen homogenisaatio”: AI suosii helposti globaaleja trendejä, mikä voi muun muassa ohittaa pienempien kulttuurien omaperäiset musiikkityylit. 

Eettiset ja juridiset riskit: 

• Tekijänoikeusongelmat: omistajuus ja plagioinnin rajat ovat edelleen epäselviä, vaikkakin näitä on pyritty normittamaan. 
• Epäeettinen käyttö: AI ei toimi eettisten periaatteitten mukaisesti. Voiko se tuottaa musiikkia, joka levittää haitallisia viestejä tai voidaanko sitä käyttää manipuloivissa tarkoituksissa, kuten psykologisessa markkinoinnissa? Toisaalta… eikö myös perinteisellä tavalla tuotettu musiikki voi olla manipulatiivista? 

Taloudelliset ja ammatilliset riskit: 

• Työpaikkojen väheneminen: AI voi syrjäyttää säveltäjiä, tuottajia ja muita musiikkialan ammattilaisia, erityisesti kaupallisessa musiikissa, kuten mainoksissa ja taustamusiikissa. 
• Epäreilu kilpailu/ ”monopoli”: suuret teknologiayritykset voivat hallita markkinoita vaikeuttaen pienten toimijoiden menestymistä. 

Tekniset riskit: 

• Laadunvalvonnan puute: AI voi tuottaa massoittain musiikkia nopeasti, mutta laadun ja sisällön valvonta on erittäin haastavaa. 
• Riippuvuus teknologiasta: liiallinen luottaminen AI:hin voi vähentää ihmisten omaa osaamista ja muusikkoutta ainakin pitkällä aikavälillä. 

Yhteenveto Kaipaamme syvällistä keskustelua tekoälyn käytöstä musiikin tekemisessä. Se voi mahdollistaa luovuutta ja saavutettavuutta ja parantaa ihmisten elämänlaatua. On kuitenkin äärettömän tärkeää, että eettiset, juridiset, taiteelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset huomioidaan. Jos näin ei ole, on kuin ajaisimme ilman ajokorttia katsastamattomalla autolla, josta puuttuvat jarrut, tiellä, jossa liikennesäännöt ovat vain satunnaisia ehdotuksia ja määränpää on yhtä selvä kuin sumussa vaeltavan haamun reitti! 

*****

Artificiell intelligens i musikskapande 

Artificiell intelligens (AI) har snabbt blivit en del av musikvärlden och möjliggör musikskapande utan traditionell utbildning. AI kan vara ett värdefullt verktyg för personer som av olika orsaker inte kan eller har möjlighet att skapa musik. Det är ändå uppenbart att AI:s snabba framfart och utveckling innebär många risker. Centrala risker är bl.a.: 

Konstnärliga och kulturella – minskad kreativitet, brist på mänsklig känsla och transparens, samt hot mot kulturell mångfald. 

Etiska och juridiska – oklarheter kring upphovsrätt och eventuellt missbruk för manipulativa syften. 

Ekonomiska och yrkesmässiga – AI kan konkurrera ut yrkesmusiker och skapa marknadsdominans för stora teknikföretag. 

Tekniska – brist på kvalitetskontroll och ökad beroende av teknologi. 

Vi behöver en djupgående diskussion om användningen av AI i musikskapande. Artificiell intelligens kan möjliggöra kreativitet och tillgänglighet samt förbättra människors livskvalitet. Det är dock av yttersta vikt att de etiska, juridiska, konstnärliga och samhälleliga konsekvenserna beaktas. Om så inte sker är det som att köra en obesiktigad bil utan körkort och bromsar, på en väg där trafikreglerna bara är slumpmässiga förslag och där destinationen är lika tydlig som en vålnads färd genom dimman! 

Tomas Holmström, Rektor, Kuula-institutet & Medlem av FMF:s styrelse 

*****

Artificial Intelligence in Music Creation 

Artificial intelligence (AI) has rapidly become a part of the music world, enabling music creation without traditional training. AI can be a valuable tool for people who, for various reasons, are unable to or do not have the opportunity to create music. However, it is evident that AI’s rapid advancement and development come with many risks. Key risks include: 

Artistic and Cultural – reduced creativity, lack of human emotion and transparency, as well as threats to cultural diversity. 

Ethical and Legal – uncertainties regarding copyright and potential misuse for manipulative purposes. 

Economic and Professional – AI may outcompete professional musicians and lead to market dominance by large tech companies. 

Technical – lack of quality control and increased dependence on technology. 

We need an in-depth discussion about the use of AI in music creation. Artificial intelligence can enable creativity and accessibility while improving people’s quality of life. However, it is of the utmost importance to consider the ethical, legal, artistic, and societal implications. If we fail to do so, it would be like driving an uninspected car without a license or brakes, on a road where traffic rules are merely random suggestions, and where the destination is as clear as a phantom’s journey through the fog! 

Tomas Holmström Principal, Kuula Institute Member of the board, SML